Sisällysluettelo
1. Sanaston tekijät
2. Sanaston rajaus
3. Sanaston aiheryhmittely
4. Sanastossa käytetyt tunnukset, lyhenteet ja huomautukset
5. Tärkeimmät lähteet

1. Sanaston tekijät

Eduskuntasanastohanke käynnistyi syksyllä 2004 eduskunnan ja valtioneuvoston kanslian yhteistyönä. Jo pidemmän aikaa oli ollut tarvetta eduskunnan toimintaa kuvaavalle monikieliselle terminologiselle sanastolle, jonka avulla eduskuntaa koskevat termit saataisiin vakiinnutetuiksi myös eduskunnan ulkopuolella ja niiden käyttöä voitaisiin selkiyttää ja yhtenäistää.

Eduskuntasanasto on tarkoitettu kansanedustajille ja eduskunnan virkamiehille sekä eduskunnan ulkopuolella toimiville kääntäjille, tulkeille, toimittajille ja kaikille muillekin eduskuntatermistöä tarvitseville. Myös kansalaisten ja koulujen eduskuntaa koskevaan tiedontarpeeseen voi vastaus löytyä sanaston avulla.

Eduskuntasanasto sisältää noin 600 eduskunnan toimintaan liittyvää käsitettä. Suurin osa käsitteistä on määritelty tai selitetty. Sanaston kielinä ovat kansalliskielten lisäksi saame, englanti, saksa, espanja, viro, ranska ja venäjä. Määritelmät ja selitteet ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Eduskuntasanasto on laadittu terminologisin menetelmin analysoimalla käsitteiden sisältöjä ja keskinäisiä suhteita. Käsitteen olennaisin sisältö on kuvattu määritelmässä. Määritelmät on laadittu eduskunnan näkökulmasta; muilla aloilla tai yleiskielessä termillä saattaa olla hieman erilainen merkitys. Määritelmät on kirjoitettu kansainvälisten sanastotyöstandardien mukaisesti pienellä alkukirjaimella eikä niiden lopussa ole pistettä. Selitteessä annetaan tarvittaessa lisätietoja käsitteestä tai termin käytöstä. Joidenkin käsitteiden, kuten välittömät, suhteelliset ja salaiset vaalit, sisältö on määritelmän sijaan kuvattu väljemmin selitteessä.

Eduskuntasanasto laadittiin eduskunnan kansliatoimikunnan asettaman johtoryhmän johdolla. Eduskunnan eri yksiköiden asiantuntijoista koostunut ryhmä vastasi sanaston aineiston rajaamisesta sekä määritelmien ja selitteiden oikeellisuudesta sekä päätti termivalinnoista. Johtoryhmän työskentelyyn osallistuivat:

  • kansainvälisten asiain sihteeri Paula Moisander (puheenjohtaja)
  • valiokuntaneuvos Ritva Bäckström
  • valiokuntaneuvos Risto Eerola
  • johtava tietoasiantuntija Kristiina Hakala (varapuheenjohtaja)
  • apulaistoimistopäällikkö Ritva Koskipää
  • tiedotussihteeri Catharina Somerkoski
  • apulaistoimistopäällikkö Elisabeth Suomalainen
  • eduskuntasihteeri Marja Wallin
  • apulaistoimistopäällikkö Päivi Virta

Eduskunnassa projektipäällikkönä toimi tietoasiantuntija Riitta Siunala 18.11.2006 saakka ja tietoasiantuntija Marja Oksa-Pallasvuo 1.1.2007 alkaen. Hankkeen terminologina toimi johtava terminologi Kaisa Kuhmonen valtioneuvoston kansliasta. Lisäksi terminologi Simo Kankkunen valtioneuvoston kansliasta avusti sanaston laatimiseen liittyvissä teknisissä asioissa sekä terminologit Irmeli Ahonen ja Riina Kosunen eri kieliosuuksien tarkistamisessa.

Eduskuntasanaston termien erikieliset vastineet ja tekstien käännökset olivat kielityöryhmien vastuulla:

  • ruotsi: Margareta Gustafsson ja Elisabeth Suomalainen eduskunnan ruotsin kielen toimistosta
  • saame: Anne Nuorgam ja Klemetti Näkkäläjärvi, Ellen Näkkäläjärvi (saamelaiskäräjät) ja Kaarina Vuolab-Lohi (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus)
  • englanti: Richard Foley, Mark Phillips ja  Riitta Brelih (valtioneuvoston kanslia)
  • saksa: Joachim Bussian ja Jussi Talvitie
  • espanja: Jaime Potenze ja Teija Potenze
  • viro: Marie Karus ja Tim Kolk
  • ranska: Paula Hietarinta ja Pierre-Erasme Thewrewk-Pallaghy
  • venäjä: Svetlana Boman ja Aleksei Repin.

Eduskuntasanastoa laadittaessa järjestettiin kaksi lausuntokierrosta, ensimmäinen sanaston suomenkielisestä osuudesta ja toinen kieliversioista. Lausuntokierrosten aikana saatiin arvokasta asiantuntijapalautetta.

Sanasto julkaistaan painettuna  ja sähköisessä muodossa. Aineistoa voidaan käyttää verkon kautta sekä eduskunnan sivuilla osoitteessa www.eduskunta.fi  että osana valtioneuvoston termipankki Valteria www.valter.fi .

2. Sanaston rajaus

Eduskuntasanasto sisältää eduskuntaan, sen toimintaan ja organisaatioon liittyvää keskeistä käsitteistöä. Sanastoon on otettu myös sellaisia eduskuntavaaleja, säädöksiä, valtion talousarviota ja EU-asioiden käsittelyä koskevia käsitteitä, jotka ovat eduskunnan näkökulmasta tärkeitä. Mukana ovat nykyisin käytössä olevat käsitteet sekä joitakin ennen vuoden 2000 perustuslakia vallinneen tilanteen mukaisia käsitteitä. Virkanimikkeistä on otettu mukaan vain erityisesti eduskuntaan liittyvät nimikkeet sekä täysistunnon valitsemien virkamiesten nimikkeet. Eduskunnan yhteydessä toimivia virastoja ja erillishallintoyksiköitä koskeva käsitteistö on pääosin jätetty tämän sanaston ulkopuolelle. Sanastoon on otettu synonyymeiksi sellaisia lyhenteitä, joita eduskunnassa käytetään yleisesti ja joita esiintyy myös muun muassa erilaisissa asiakirjoissa.

Termin perässä sulkeissa oleva numero (1) erottaa toisistaan homonyymit eli kirjoitusasultaan samanlaiset termit, jotka viittaavat eri käsitteisiin, esim. valtiopäivät (1) ja valtiopäivät (2). Vastineiden suvut (ruotsista vain ett-suku) on merkitty kursiivilla termin jälkeen. Määritelmissä ja selitteissä kursivoituina esiintyvät termit viittaavat muualla sanastossa määriteltyihin käsitteisiin. Termeihin liittyvää lisätietoa annetaan huomautuksissa

Sanastoon valitut ruotsinkieliset termit ovat pääosin sellaisia, joita käytetään Suomen eduskunnassa. Osa on yleiskielisiä ja käypiä sekä Suomessa että Ruotsissa, osa kuvaa yksinomaan Suomen eduskuntaan liittyviä ilmiöitä eikä niillä ole vastineita Ruotsissa. Näitä ei ole mainittu erikseen sanasto-osuudessa. Tärkeimpien eroavuuksien kohdalla annetaan kuitenkin myös Ruotsissa tai Ruotsin parlamentissa käytetyt termit.

Saamen termeiksi on valittu pohjoissaamen itä- ja länsimurteiden mukaisia termejä.

Vieraskielisiä vastineita valittaessa suomalaisia käsitteitä on verrattu ennen kaikkea Ison-Britannian, Saksan, Espanjan, Viron, Ranskan ja Venäjän parlamenteissa sekä Euroopan parlamentissa käytettäviin käsitteisiin ja termeihin. Jos näistä ei ole löytynyt vastaavaa käsitettä, on pyritty muodostamaan sellainen vieraskielinen vastinetermi, joka mahdollisimman hyvin kuvaisi suomalaisen käsitteen olennaista sisältöä.

3. Sanaston aiheryhmittely

Sanaston käsitteet on ryhmitelty ja numeroitu aihealueittain.

A                    Eduskunta ja kansanedustajat
B                   Vireilletulo
C                   Täysistuntotyö
D                   Valiokuntatyö
E                   Säädökset
F                    Valtion talousarvio
G                   EU-asiat
H                   Kansainvälinen yhteistyö
I                     Palkkiot ja korvaukset -
J                    Eduskunta organisaationa
K                   Tehtäviä ja virkanimikkeitä
L                    Eduskuntavaalit
M                   Eduskuntarakennus

4. Sanastossa käytetyt tunnukset, lyhenteet ja huomautukset

sv

ruotsi

en

englanti

se

pohjoissaame

de

saksa

es

espanja

et

viro

fr

ranska

ru

venäjä

m

maskuliini

n

neutri; ruotsin ett-suku

f

feminiini

mpl/npl/fpl

monikossa oleva maskuliini / monikossa oleva neutri tai ruotsin ett-sukuinen sana / monikossa oleva feminiini

adj

adjektiivi

subst

substantiivi

verbi

verbi

Joidenkin synonyymien perään on lisätty huomautus termin käytöstä, käyttöyhteydestä, suositettavuudesta tai käsitteiden vastaavuussuhteesta seuraavasti:

suomi

suositettava

muita termimuotoja suositettavampi muoto

säädöksissä

Suomen säädöksissä käytetty, yleiskielestä poikkeava muoto

virallinen

virallinen termi tai nimi

epävirallinen

yleiskielessä tai puhekielessä käytettävä ilmaus

lyhenne

lyhennetty muoto

lyhyempi muoto

pitkän termin sijaan tai toiston välttämiseksi käytettävä termimuoto

sisäisessä käytössä

eduskunnan sisäisessä käytössä esiintyvä termimuoto, ei suositella käytettäväksi muissa yhteyksissä

vanhentunut

käytöstä pois jäänyt termi

suppeampi käsite

suppeampi kuin suomalainen käsite

ruotsi

i författningar

används i författningar i Finland, formen avviker från allmänspråket

officiell

officiell term eller officiellt namn

inofficiell

uttryck som används i allmänspråket eller talspråket

förkortning

förkortad form

kortform

termvariant som används i stället för en lång term eller för att undvika upprepning

internt bruk

termvariant som används internt i riksdagen, inte att rekommendera i andra sammanhang

föråldrad

term som fallit ur bruk

avrådd

felaktig eller vilseledande form

englanti

preferred

form preferable to the others

unofficial

unofficial usage

abbreviation

shortened form

obsolete

term no longer in use

deprecated

incorrect or misleading form

saami

eahpevirggálaš

standárdagielas dehe hupmangielas dajaldat

oanádus

oaniduvvon hápmi

oanehit hápmi

guhkit dearpma sajes dehe gearduma garvima dihte geavahuvvon hápmi

siskkáldas anus

dearbmahápmi, mii lea riikkabeivviid siskkáldas anus, ii ávžžuhuvvo geavahuvvvot eará oktavuođain

boarásmuvvan

anus eret báhcán dearbma

saksa

empfohlen

anderen Termini vorzuziehen

amtlich

in Normtexten verwendet, weicht vom allgemeinen Sprachgebrauch ab

Abkürzung

verkürzte Form

Kurzform

an Stelle sehr langer Termini

veraltet

nicht mehr üblicher Terminus

abzulehnen

falscher oder irreführender Terminus

verwandter Begriff

dem finnischen Terminus fast entsprechend

 

 

espanja

forma resumida

 

hiperónimo

concepto más amplio que el concepto finlandés

hipónimo

concepto más estrecho que el concepto finlandés

concepto afín

cuasiequivalente del concepto finlandés

viro

soovitav

soovitav kasutada võrreldes teiste terminivastetega

ametkondlikuks kasutuseks

kasutamiseks haldusaparaadi siseselt

ajakirjanduslik

kasutatakse ajakirjanduses

üldkeelne

üldkeeles või kõnekeeles kasutatav väljend

argi.

argikasutuses

lühend

lühendkuju

lühivorm

pika termini asemel või selle korduva kasutamise vältimiseks kasutatav mõiste lühem nimetus

ajalooline

termin, mida enam ei kasutata

selgitav

kitsam

kitsam, kui Soome mõiste

laiem

laiem, kui Soome mõiste

lähimõiste

Soome mõistele enam-vähem vastav mõiste

ranska

officiel

terme ou nom officiel

informel

expression à utiliser dans le langage courant ou la langue parlée

acronyme

 

forme abrégée

dénomination abrégée pour éviter la répétition de termes longs

traduction littérale

 

désuet

terme sorti de l’usage

à préférer

forme à préférer aux autres

à rejeter

forme fautive ou trompeuse

notion plus restreinte

notion moins étendue qu’en finnois

notion approchante

ne correspond pas exactement à la notion finlandaise

venäjä

близкое понятие

почти эквивалентное финскому понятию

понятиеболее высокого уровня

понятиеболее низкого уровня

краткая форма

 

сокращение

 

неофициальный

употребляемый в неофициальной или разговорной речи

устаревший

термин, вышедший из употребления

нерекомендуемый

ошибочный или вводящий в заблуждение термин

5. Tärkeimmät lähteet

Kirjallisuus

100 vuotta eduskuntataloja (2006). Näyttelyesite. Eduskunta. Helsinki.

Ametniku keelekäsiraamat (2003). 2., täiendatud trükk. Tallinn: Juura.

Apresjan, Jurij Derenkovitš (1998). Novyj bolšoj anglo—russkij slovar. Moskova: Russkij jazyk.

Arbetet i kammare och utskott (2008). Studiematerial från riksdagen. Sveriges riksdag. Saatavissa: http://www.riksdagen.se/upload/Dokument/bestall/svenska/Kammare_och_utskott.pdf (24.10.2008).

Arutjunjan, Gagik Garuševitš & Baglaj, Marat Viktorovitš (2006). Konstitutsionnoje pravo. Moskova: Norma.

Bruun, Henrik, Malmsten, Ann-Marie & Palmgren, Sten (2004). Svenskt lagspråk i Finland. Jyväskylä: Schildts.

Budjettisanasto (2001). Helsinki: Taloustieto.

Das finnische Parlament 2000. 2., uud. p. Helsinki: Edita.

Das Finnische Parlament: Demokratie Gestern, Heute und Morgen (2000). Eduskunta. Helsinki.

Duden Deutsches Universalwörterbuch (2007). 6., uud. p. Mannheim: Dudenverlag.

Eduskunnan juhlamenotyöryhmän muistio (2000). Eduskunnan kanslian julkaisu 8/2000. Helsinki.

Eduskunnan osallistuminen kansainvälisten järjestöjen toimintaan vuonna 2006 (2007). Eduskunta. Helsinki.

Eesti keele sõnaraamat ÕS 1999 (2002). Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.

Eesti Vabariigi põhiseadus. Kommenteeritud väljaanne (2002). Tallinn: Juura.

Eläketurva kansanedustajan, valtioneuvoston jäsenen ja Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan tehtävien perusteella (2003). Eduskunnan kanslian julkaisu 5/2003. Helsinki.

Electoral Management Design: The International IDEA Handbook (2006). Saatavissa http://www.idea.int/publications/emd/index.cfm (22.2.2008).

Encyclopædia Iuridica Fennica (1994—1998). Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja C-sarja n:o 24—30. Helsinki.

English Style Guide (2008). Euroopan komissio. Saatavissa: http://ec.europa.eu/translation/writing/style_guides/english/style_guide_en.pdf (22.2.2008).

EU-menettelyjen kehittäminen. EU-menettelyjen tarkistustoimikunnan mietintö (2005). Eduskunnan kanslian julkaisu 2/2005. Helsinki.

Fedinskij, Jurij Ivanovitš (2004). Bolšoj tolkovyj slovar ofitsialhyh terminov. Moskova: Izdatelstvo Astrel.

Finlands riksdag (2000). Andra förnyade upplagan. Helsingfors: Edita.

Hakala-Zilliacus, Liisa-Maria (2002). Suomen eduskuntatalo: kokonaistaideteos, itsenäisyysmonumentti ja kansallisen sovinnon representaatio. 2. korj. p. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 875. Helsinki.

Hallituksen esitysten laatimisohjeet (2004). Oikeusministeriön julkaisu 2004:4. Helsinki.

Hundra år av riksdagshus (2006). Utställningsbroschyr. Riksdagen. Helsingfors.

Hurtta, Heikki (2006). Herranpäivästä eduskunnaksi. Helsingin Sanomat 27.8.2006. Saatavissa http://www.kotus.fi/index.phtml?s=848 (24.10.2008).

Introduktionspaket för riksdagsledamöter (2003). Opublicerat offsettryck. Riksdagen.

Jyränki, Antero (2000). Uusi perustuslakimme. Turku: Iura nova.

Kansanedustajan käsikirja (2007). Eduskunta.

Kansanedustajien perehdyttäminen (2003). Julkaisematon moniste. Eduskunta.

Kielitoimiston sanakirja 1.0 (2004). Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Helsinki: Kielikone.

Konstitutsija Finljandii (2001). Vammala: Vammalan kirjapaino.

Laffranque, Julia (2003). Eesti põhiseaduse ja Euroopa õiguse kooselu. Juridica III/2003, lk 180-190.

Láhkasánit—lakisanasto (2005). Saamen kielineuvosto, saamelaiskäräjät. Inari.

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uud. p. Oikeusministeriön julkaisuja 2004:6. Helsinki. Saatavissa: http://www.om.fi/1146646930588 (24.10.2008).

Lainlaatijan opas (1996). Oikeusministeriö. Helsinki.

Lainlaatijan perustuslakiopas (2006). Oikeusministeriön julkaisuja 2006:11. Helsinki. Saatavissa: http://www.om.fi/1162314940390 (24.10.2008).

Le Nouveau Petit Robert de la langue française 2007 (2006). Paris: Dictionnaires Le Robert.

Le Parlement Finlandais (2000). 2., uud. p. Helsinki: Edita.

Marklund Šarapova, Elisabeth (2006).Norstedts ryska ordbok. Stockholm: Norstedts Akademiska Förlag.

Marsh, David (2007). Guardianstyle. London: Guardianbooks. Saatavissa http://www.guardian.co.uk/styleguide/0,5817,184913,00.html (22.2.2008).

Merusk, Kalle & Narits, Raul (1998). Eesti konstitutsiooniõigusest. Tallinn: Juura.

Merusk, Kalle jt. (1999). Õigusriigi printsiip ja normitehnika. Tartu: Eesti õiguskeskus.

Milanova, Diza Eduardovitš (2006). Bolšoj švedsko—russkij slovar. Moskova: Živoj jazyk.

Möldre, Leili & Toots, Anu. XII klassi uue ühiskonnaõpetuse õpiku sõnastik. Saatavissa http://www.oesel.ee/civics/sonastik.html (24.10.2008)

Mõttus, Aaro (2004). Parlamendiliikme vastutamatus. Juridica, IX.lk. 598–608.

Narits, Raul (2002). Õiguse entsüklopeedia. Tallinn: Juura.

Nationalencyklopedins ordbok 1—3 (2003). Höganäs: Bokförlaget Bra Böcker.

Niemensivu, Helena & Nikkilä, Ekaterina (2003). Suomi—venäjä-sanakirja. Helsinki: WSOY.

Parlament Finljandii (1999). Helsinki: Edita.

Parlament Finljandii (2000). 2., uud. p. Helsinki: Edita.

Parlamentarisk handbok: arbetet i kammare och utskott och interparlamentariskt samarbete (2006). Stockholm: Riksdagsförvaltningen.

Pensionsskyddet för riksdagsledamöter, ministrar och Finlands företrädare i Europaparlamentet (2003). Riksdagens kanslis publikationer 5/2003. Helsingfors.

Promemoria från arbetsgruppen för riksdagsceremonielet (2000). Riksdagens kanslis publikationer 8/2000. Helsingfors.

Ribó Durán, Luis (1995). Diccionario de Derecho. Barcelona: Bosch.

Riigikogu VII, VIII ja IX koosseis. Statistikat ja kommentaare. Saatavissa http://www.riigikogu.ee/public/Riigikogu/kogumik.pdf (24.10.2008)

Riksdagsledamotens handbok (2007). Riksdagen.

Sali 2007 -työryhmän muistio (2003). Eduskunnan kanslian julkaisu 7/2003. Helsinki.

Sámi juridihkalaš terminologiija (2005). Deanu gielda ja SEG. Sátnelistu. Saatavissa: http://www.samit.no/Tearbmalistu,%20Sami%20juridihkalas%20terminologiija,%20skabmamannu%202005.xls (27.10.2008)

Sammallahti, Pekka (1989). Sámi-suoma sátnegirji. Saamelais-suomalainen sanakirja. Jorgaleaddji: Ohcejohka.

Sammallahti, Pekka (1993). Sámi-suoma-sámi sátnegirji. Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja. Girjegiisá: Ohcejohka.

Saraviita, Ilkka (2000). Perustuslaki 2000. Helsinki: Lakimiesliiton Kustannus.

Schreiner, Hermann J & Linn, Susanne (2007). So arbeitet der Deutsche Bundestag. 20. p. Rheinbreitbach: NDV.

Simm, Heete (2004). Riigivastutuse kujunemine ja ametniku vastutus. Magistritöö. Tartu Ülikool. Saatavissa: http://dspace.utlib.ee/dspace/bitstream/10062/1176/5/SimmH.pdf (24.10.2008).

Slovar parlamentskih terminov (2007). Perm. Saatavissa: http://diaghilev.u-education.ru/parlament/content/files/slovar.pdf (30.10.2008).

Social- och hälsovårdsberättelse 2006. (2006). Social- och hälsovårdsministeriets publikationer 2006:4. Helsingfors.

Soome—Eesti suursõnaraamat (2003). Eesti Keele Sihtasutus, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Tallinn-Helsinki.

Sosiaali- ja terveyskertomus 2006. (2006). Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:4. Helsinki.

Statsrådets berättelse om tillämpningen av språklagstiftningen 2006 (2006). Justitieministeriet. Helsingfors.

Suksi, Markku (2005). Rahva osalemisest riiklike otsuste tegemisel rahvahääletuse kaudu (Kansan suora osallistuminen kansalliseen päätöksentekoon kansanäänestyksen kautta). Lakimies (2005) Nr. 7-8, lk. 1120-1139, refereerinud K. Ordlik

Suomen eduskunta (2000). 2., uud. p. Helsinki: Edita.

Suomen eduskunta. Kansanvaltaa eilisestä huomiseen (2000). Eduskunta. Helsinki.

Suomen vaalijärjestelmä (2002). Oikeusministeriön toiminta ja hallinto 2002:15. Helsinki.

Suomi—ruotsi-suursanakirja (2004). 3. uud. p. Helsinki: WSOY.

Svarta listan - ord och fraser som kan ersättas i författningsspråk (2004). SB PM 2004:1. Regeringskansliet. Stockholm. Saatavissa: http://www.regeringen.se/sb/d/243/a/19775 (24.10.2008).

Sveriges rikes lag. CD-ROM. Stockholm: Norstedts juridik.

Taagepera, Rein (2001). Valimisseadus vajab lihtsustamist Soome suunas. Riigikogu Toimetised 3/2001.

The Chambers Dictionary (2003). Edinburgh: Chambers.

The Finnish Parliament 2000. 2., uud. p. Helsinki: Edita.

Tiedonhallinta suomalaisessa lainsäädäntöprosessissa (2004). Eduskunnan kanslian julkaisu 5/2004. Helsinki.

Tuomioistuinsanasto (2001). Helsinki: Edita.

Työllisyyskertomus vuodelta 2005 (2006). Työhallinnon julkaisu 363. Helsinki.

Uppslagsverket Finland 1—5 (2003–2007). Esbo: Schildts.

Utveckling av EU-procedurerna. Betänkande från kommissionen för översyn av EU-procedurer (2005). Riksdagens kanslis publikationer 3/2005. Helsingfors.

Vaabel, Kaja (2003). IX Riigikogu seadusloome statistika. Riigikogu Toimetised 7/2003.

Vahros, Igor (2002). Bolšoj finsko—russkij slovar. Moskova: Russkij jazyk.

Valiokuntaopas 2008 (2007). Valiokuntien yleisohjeet. Helsinki. Saatavissa: http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=lk19608142804471&cmd=download (24.10.2008).

Vallikivi, Hannes (2001). Välislepingud Eesti õigussüsteemis. Tallinn: Õiguskirjastus.

Valtioneuvoston asiakirjatyypit -hankkeen loppuraportti (2004). Valtiovarainministeriö. Helsinki. Saatavissa: http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/8988/65451_LoppuraporttiVM159002003.doc (24.10.2008).

Valtioneuvoston esittelijän opas (2004). Valtioneuvoston kanslia. Helsinki.

Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2006 (2006). Oikeusministeriö. Helsinki.

Valtioneuvostosanasto (2004). Helsinki: Edita

Valtionhallinnon sanastoa saksaksi (1998). Helsinki: Edita.

Valtiosopimusopas. Kansainvälisten sopimusten valmistelua ja voimaansaattamista koskevat ohjeet (2003). Ulkoasiainministeriö. Helsinki. Saatavissa: http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid=50421&contentlan=1 (24.10.2008).

Säädökset

Ahvenanmaan itsehallintolaki 1144/1991

Bundeswahlgesetz (BWG) in der Fassung der Bekanntmachung vom 23. Juli 1993 (BGBl. I S. 1288, 1594), zuletzt geändert durch Gesetz vom 11. März 2005 (BGBl. I S. 674).

Bundeswahlordnung (BWO) in der Fassung der Bekanntmachung vom 19. April 2002 (BGBl. I S. 1376), zuletzt geändert durch Verordnung vom 30. Juni 2005 (BGBl. I S. 1951).

Constitución de Finlandia 731/1999

Constitución española de 27 de diciembre de 1978, modificada por reforma de 27 de agosto de 1992

Constitution de la Finlande 731/1999

Constitution of Finland 731/1999

Eduskunnan kanslian ohjesääntö 320/1987

Eduskunnan työjärjestys 40/1999

Eduskunnan vaalisääntö 250/2000

Eesti Vabariigi põhiseadus, RT 1992, 26, 349

Euroopa Parlamendi valimise seadus RT I 2003, 4, 22

Euroopa põhiseaduse leping (ELT 2004 C 310)

Federalnyj zakon N 145-FZ "Bjudžetnyj kodeks Rossijskoj federatsii", 31.7.1998

Federalnyj zakon N 184-FZ "Ob obštših printsipah organizatsii zakonodatelnyh (predstavitelnyh) i ispolnitelnyh organov gosudarstvennoj vlasti subjektov Rossijskoj federatsii, 4.7.2003

Federalnyj zakon N 3-FZ "O statuse tšlena soveta federatsii i statuse deputata gosudarstvennoj dumy", 8.5.1994

Federalnyj zakon N 5-Φ3 "O porjadke prinjatija federalnyh konstitutsionnyh zakonov, federalnyh zakonov i aktov palat federalnogo sobranija, 14.6.1994

Finlands grundlag 731/1999

Geschäftsordnung des Deutschen Bundestages in der Fassung der Bekanntmachung vom 2. Juli 1980 (BGBl. I S. 1237), zuletzt geändert laut Bekanntmachung vom 26. September 2006 (BGBl. I S. 2210).

Geschäftsordnung des Parlaments 40/1999

Gesetz über die politischen Parteien (Parteiengesetz). In der Fassung der Bekanntmachung vom 31. Januar 1994 (BGBl. I S. 149), zuletzt geändert durch Art. 2 des Gesetzes vom 22. Dezember 2004 (BGBl. I S. 3673).

Gesetz über die Rechtsverhältnisse der Mitglieder des Deutschen Bundestages. Vom 18. Februar 1977 (BGBl. 1 S. 297) in der Fassung der Bekanntmachung vom 21. Februar 1996 (BGBl. I S. 326), zuletzt geändert durch Artikel 1 des Gesetzes vom 22. Dezember 2007(BGBl. 1 S. 3212).

Grundgesetz Finnlands 731/1999

Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland vom 23. Mai 1949 (BGBl. S. 1), zuletzt geändert durch Gesetz vom 28. August 2006 (BGBl. I S. 2034).

Kansanedustajain perhe-eläkelaki 107/1990

Kohaliku omavalitsuse volikogu valimise seadus RT I 2002, 36, 220.

Kohtute seadus RT I 2002, 64, 390.

Konstitutsija Finljandii 731/1999

Lag om anmälning av kandidaters valfinansiering 414/2000

Lag om ett forskningsinstitut för internationella relationer och EU-frågor 544/2006

Lag om Finlands Bank 214/1998

Lag om Folkpensionsanstalten 731/2001

Lag om Jubileumsfonden för Finlands självständighet 717/1990

Lag om offentlig arbetskraftsservice 1295/2002

Lag om pension för riksdagsmän 107/1990

Lag om riksdagens justitieombudsman 1197/2003

Lag om Riksdagsbiblioteket 717/2000

Lag om riksdagsmannaarvode 328/1947

Lag om riksrätten och behandling av ministeransvarighetsärenden 196/2000

Lag om Rundradion Ab 1360/1993

Lag om statens säkerhetsfond 379/1992

Laki Eduskunnan kirjastosta 717/2000

Laki eduskunnan oikeusasiamiehestä 1197/2003

Laki edustajanpalkkiosta 328/1947

Laki ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta 414/2000

Laki julkisesta työvoimapalvelusta 1295/2002

Laki kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitoksesta 544/2006

Laki Kansaneläkelaitoksesta 731/2001

Laki Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta 717/1990

Laki Suomen Pankista 214/1998

Laki valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä 196/2000

Laki valtion vakuusrahastosta 379/1992

Laki Yleisradio Oy:stä 1360/1993

Ley Orgánica del Régimen Electoral General 5/1985, de 19 de junio

Õigustloovate aktide eelnõude normitehnika eeskiri, RT I 1999, 73, 695.

Parliament's Rules of Procedure 40/1999

Partilag 10/1969

Põhiseaduse rakendamise seadus RT 1992, 26, 350.

Postanovlenije tsentrizbirkoma Rossijskoj federatsii N 102/819-II, 14.6.1996

Puoluelaki 10/1969

Reglament gosudarstvennoj dumy federalnogo sobranija—parlamenta Rossijskoj federatsii N 80-I GD, 25.3.1994

Reglamento del Congreso de Diputados de 10 de febrero de 1982

Reglamento del Parlamento 40/1999

Reglamento del Parlamento Europeo. Versión provisional - enero 2007.

Règlement du Parlement 40/1999

Reglemente för riksdagens kansli 320/1987

Riigieelarve seadus, RT I 1999, 55, 584

Riigikogu kodu- ja töökorra seadus, RT I 2003, 24, 148

Riigikogu kodukorra seadus RT I 2003, 24, 148, Kehtetu

Riigikogu liikme staatuse seadus, RT I 2007, 44, 316

Riigikogu valimise seadus, RT I 2002, 57, 355

Riksdagens arbetsordning 40/1999

Suomen perustuslaki 731/1999

Vaalilaki 714/1999

Vabariigi Valitsuse reglement, Vastu võetud Vabariigi Valitsuse 11.06.1996. aaasta määrusega nr 160, RT I 1996, 43, 844

Välissuhtlemisseadus RT I 2007, 32, 248

Vallag 714/1999

Valstadga för riksdagen 250/2000

Verkkosivustot (30.10.2008)

de.wikipedia.org

ec.europa.eu

ecprd.secure.europarl.europa.eu

en.wikipedia.org

et.wikipedia.org

eur-lex.europa.eu

europa.eu

fi.wikipedia.org

iate.europa.eu

fr.wikipedia.org

personal.inet.fi/tiede/ilkka.saraviita/valtiosaanto.htm

ru.wikipedia.org

slovari.yandex.ru/dict/jurid

www.assemblee-nationale.fr

www.bayern.landtag.de

www.budgetrf.ru

www.bundestag.de

www.cabinetoffice.gov.uk

www.council.gov.ru

www.democracy.ru

www.duma.gov.ru

www.eduskunta.fi

www.edusnet.net (eduskunnan verkkosivusto koululaisille)

www.eki.ee (Eesti Keele Instituut)

www.europarl.europa.eu

www.evi.ee (Eesti Välispoliitika Instituut)

www.glossary.ru

www.interieur.gouv.fr

www.juridica.ee

www.just.ee (Viron oikeusministeriö)

www.just.ee/esterm

www.kela.fi (Kansaneläkelaitos)

www.kodeks.ru

www.kotus.fi (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus)

www.kylalisele.ut.ee

www.lagtinget.ax

www.landtag.ltsh.de

www.mol.fi (työvoimapalvelut)

www.multitran.ru

www.ne.se (Nationalencyklopedin)

www.number-10.gov.uk

www.oiguskantsler.ee

www.oikeusasiamies.fi

www.parliament.ru

www.parliament.uk

www.parliament.vic.gov.au

www.parl.gc.ca

www.publiclibrary.ru/readers/law/azbuka.htm

www.riigikantselei.ee

www.riigikogu.ee

www.riksdagen.fi

www.riksdagen.se

www.senat.fr

www.stat.fi (Tilastokeskus)

www.suomenpankki.fi

www.sweden.gov.se

www.vaalit.fi

www.vn.fi (valtioneuvosto)

http://www.vtv.fi (Valtiontalouden tarkastusvirasto)

www.vvk.ee (Vabariigi valimiskomisjon)

www.websters-online-dictionary.org

www.yle.fi

yas.yuna.ru (terminologisia eri alojen sanastoja)

zakon.rin.ru (lainsäädäntöasioita käsittelevä verkkosivusto)

Muut

Eduskunnan matkaohjeet 8.9.1994

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta HE 56/2003

Južakov,Vladimir. Deklaratsija o korruptsii. Saatavissa: www.viperson.ru (30.10.2008)

Kansliatoimikunnan päätös kansanedustajien henkilökohtaisten avustajien palkkaamiseen varatun määrärahan käytöstä 18.2.2003

Projekt federalnogo zakona "Kodeks služebnogo povedenija dolžnostnyh lits gosudarstvennyh organov i organov mestnogo samoupravlenija" nro 85554-3

Protokol, tsentralnaja izbiratelnaja komissija RF N 52-2-3, 26.11.1999

Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta, valtiontilintarkastajien johtosäännön kumoamisesta sekä eduskunnan päätöksiksi Eduskunnan kirjaston johtosäännön 5 §:n ja eduskunnan tilisäännön muuttamisesta PNE 2/2006 vp

Puhemiesneuvoston ehdotus uudeksi eduskunnan vaalisäännöksi PNE 3/1999 vp

Puhemiesneuvoston ohje puheenvuoron pyytämisestä ja pitämisestä 15.2.2000

Puhemiesneuvoston ohje suullisesta kyselytunnista 15.2.2000

Suuren valiokunnan työjärjestys 10.3.2000